Skräppäyshaaste # 11 / Scrapbooking Challenge # 11

Sivun täydeltä valokuvia – Page full of photos

Ohjeet tämän viikon Inspiroidu-haasteeseen kuuluivat näin:
Kerää tätä haastetta varten useita valokuvia. Samasta aiheesta, tapahtumasta, tilanteesta, matkasta, ajanjaksosta, ihmisestä, eläimestä, muusta kohteesta tai mistä tahansa, mikä sitoo kuviesi aiheen yhteen. Käytä valokuvia sivun taustana tai täytä niillä sivu muulla tavoin. Kuvat voivat olla minkä kokoisia tahansa, myös keskenään eri kokoisia.
Instructions for this week’s Scrapbooking Challenge were these: Gather several pictures for this week’s challenge. Of an event, happening, situation, trip, animal, person, period of time or anything else that binds the pictures together. Use the pics as the background of your page or fill the page in some other way. The pictures can be any size and they don’t all have to be of the same size.

Olin niin innoissani viime viikon haasteen jälkeen, että kävin heti perjantaiaamuna useita kertoja katsomassa Inspiroidu-sivulla, josko uusi haaste olisi jo laitettu. Minulla oli monia skräppäysideoita päässä pyörimässä ja toivoin, että haaste olisi semmoinen, johon voisin jotakin ideoista soveltaa. Ja olihan se!
I was so excited after last week’s challenge, that first thing on Friday morning I started to peek on the Inspiroidu-website to see if the new challenge is posted. I had had loads of ideas of different kinds of layouts I wanted to make and I was hoping that the new challenge would be something I could use these ideas for. And it certainly was!

Olin ottanut kuvia tämänkaltaista sivua ajatellen viikon ajan. Tämän viikon haaste sopi tähän siis erinomaisesti! Kuvat tarvitsi vain editoida ja printata. Kerrankin sain tehtyä leiskan tuoreista kuvista ja mukana kerrankin myös paljon tekstiä, tosin piilossa. Tästä tuli vähän niin kuin päiväkirjamainen katsaus viikon aikana aikaansaaduista jutuista. Koin olleeni ahkera ja halusin tallentaa siitä tuntemani hyvän olon. Jokaisen kuvan alla on pieni journaling-pätkä. Kuviin tein “saranat” paperista niin ne aukeavat nätisti eikä kiinnikkeitä näy päällepäin.
I had taken pictures for a week having a layout like this in my mind. So this week’s challenge really was perfect for me! All I had to do was to edit and print the photos. For once I got a layout done using fresh photos and also lots of journaling, which is hidden in this one though. This became sort of  journal type of record of the things I accomplished during the Efficient Week of mine. I felt I had done a lot and I wanted to record the good feelings I have had. Under every photo there is some journaling.

äh, kuva vinossa… oh no, picture not straight again!

Laitanpa tähän vielä nuo tekstinpätkät kuvien alta, koska moni tätä blogia lukeva mielellään ne lukee. Eivät ole liian henkilökohtaista höpinää vaan varmaan tuttuja asioita monelle nuorelle äidille.
I guess I should post the journaling bits too as many friends and members of my family read this blog and they will be curious to see what I wrote. Texts are not too personal but actually probably quite familiar for many young mothers.

Tekstit kuvajärjestyksessä, vasemmalta oikealle alkaen yläriviltä:
Texts in order from left to right starting from the top:

Olohuone sai uuden ilmeen, kun ompelin Eurokankaasta Suomesta ostamistamme kankaista (kalliit) verhot. Hienot tuli, vaikka veivätkin yllättävän paljon aikaa. Kerran verhokankaita lattialla leikatessani T tuli luokseni, antoi suukon ihan yks kaks yllättäen pyytämättä ja meni jatkamaan leikkejään 🙂. Ihana pieni poika.

The living room got a new look when I finished the new curtains made of fabric we bought from Finland (expencive). The curtains are very nice although sewing took quite a bit of time. Once I was cutting the fabric on the floor and T came to me, gave a kiss without me begging for it, went away again back to his toys :). What a lovely little boy!

A oli kurssilla koko viikon ja minun piti sillä aikaa huolehtia autoasioista täällä Saksassa. Navigaattorin ohjaamana ajelin vieraisiin paikkoihin, vein autoa huoltoon ja katsastukseen ja järjestelin asioita kun ne eivät ensimmäisellä kerralla onnistuneet. Olin tyytyväinen itseeni, sillä inhoan autoasioiden hoitamista!

A was on a course the whole week and I had to take care of some of the car issues here in Germany. Using the satnav I drove to many places, took the car to service and MOT and organised things that didn’t work out at first. I was proud of myself as I hate dealing with cars!

Autoasioita hoidellessani läysin S:n armeija-alueelta Thrift Shopin, joka on semmoinen kirppiksen tyylinen. Innostuin siitä, vaikkakin se on kovin pieni ja useampana päivänä kävimme T kanssa siellä. Mukaan tarttui ulkoleluja ja vaatteita halvalla. Tämä lieventää ikävää K:n Viirin kirppikselle!

While dealing with the car things I found a Thrift Shop from one army base. I got excited about that and visited the shop several times with T. I found some nice outdoors toys and a couple of pieces of clothing for almost nothing at all. I often miss the great big flea market in Finland so this can be the substitute for that now.

Ompelu on mukavaa. Nyt onkin ollut paljon ommeltavaa eikä kaikki ole vielä edes valmistunut. Paras nyt pitää ompelukone esillä, niin saa kaikki rästiompelukset tehtyä. Mm. T:n huone odottaa limen vihreiden Muumiverhojen valmistumista! Ompelukone vaan temppuilee välillä. Liekö vika käyttäjässä?

Sewing is nice. Now I have had lots to sew and everything is not even ready yet. Id better keep the sewing machine visible now so that I will get all the works done that I am suppose to finish, among other things curtains for T’s room. Sometimes the sewing machine gives trouble. Maybe the problem is myself?

Meillä vaihdetaan lakanoita varmasti ihan liian harvoin. Nyt kuitenkin ryhdyin siihen. Erityisesti parisängyn peiton pussilakanan vaihto kuuluu inhokkihommiini, etenkin englantilaisen pussilakanan kera, joissa ei ole niitä aukkoja yläkulmissa, joista työntää kädet lakanan sisälle. Niissä tosin on kätevät napit alareunan aukossa pitämässä peiton pussilakanan sisällä.

I have to admit that we change the sheet too rarely. Now I did it anyhow. Especially changing the duvet cover for double bed is a chore I hate.

Täällä uudessa kodissa on pyykinkuivausteline ulkona takapihalla! Olen iloinnut siitä ja nautin pyykin ripustamisesta ulos. On meillä kuivausrumpukin, mutta en sitä tykkäisi käyttää kuin pyyhkeisiin ja ehkä lakanoihin. Ja sadesäällä ehkä. Ja talvella. Nyt nautin värikkäistä pyykkipojista ja tuulessa kuivuvissa vaatteissa!

Here in our new home we have a laundry drying rack outside in the garden! I am happy about that and enjoy hanging the wet laundry out. We do have a tumble dryer too but I wouldn’t really like to use it for anything else except towels and maybe sheets. And maybe when it is raining. And during the winter. Now I will enjoy the colourful pegs and the clothes drying in the wind!

Kuumana viikkona ei ruoanlaitto kamalasti aina huvita. Onni onnettomuudessa siis, että A oli poissa, niin ei tarvinnut paljoa ruoka-asioita miettiä. Miehen kotiutuessa suunnittelin viikon ruokalistan ja nakkikeitto bratwursteista oli yksi ruoka. Kumpikin miekkonen tykkäsi, T tosin söi (itse!) keitosta vain nakkeja ja pari porkkanaa.

When the weather is hot I often don’t feel like cooking. Luckily A happened to be away so I didn’t have to worry about preparing food too much. As he came home I planned the menu for the whole week and soup with bratwursts was one of the dishes. Both of my men liked it, although T only ate (using a fork nicely!) the sausages and a couple of pieces of carrot.

T:n ollessa hereillä monikaan kotihomma ei etene. Sattui olemaan kuuma viikko, joten vierailimme Armanius-puistossa, josta löytyy mm. liukumäki. T osaa hienosti itse kiivetä portaat ja laskea nätisti. Sillä aikaa minä voin istua ja levätä ja seurata pikkuisen riemua. Aikaa leikille pitää aina löytyä!

When T is awake it is often difficult to get any of the chores done. As the weather was hot we visited Armanius-park where there is a slide for children. T can climb up nicely and come down too! Meanwhile I can sit down and relax and see the joy of a little one. There has to be time for play, no matter what!

G:n häiden järjestelyyn en kovasti voi etukäteen osallistua 😦. Onneksi ahkera N antoi minullekin jotain tehtävää – pienten sydämien ompelua. Niitä olen iltapuhteena leikellyt, ommellut ja täyttänyt. Söpöjä, sanoi A:kin! Ehkä häiden jälkeen saan muutaman itselleni, laittaisin lasipurkkiin hyllylle iloa tuomaan!

Unfortunately I can’t participate too much in organising G’s wedding :(. Luckily efficient N gave something for me to do – sewing little hearts. In the evenings I have been cutting sewing and stuffing little pink and white hearts. Cute, even A said! Maybe after the wedding I will get a few of them, I would love to put them in a jar on a shelf to bring me some joy!

Meillä on mukavaa T:n kanssa. Viikon aikana kuului paljon naurua. Jostain syystä T:a alkoi aina kamalasti naurattaa, kun sanoin ruoka-pöydässä, että “äiti on sottapytty”, pudottaessani ruokaa pöydälle. Niin sitten naurettiin vedet silmissä :D. Lapsen nauru on musiikkia korville! Äitiyden ilo on pienissä hetkissä.

We have a lovely time with T. We laughed a lot during the week. The laughter of a child is music to my ears. The joy of motherhood is in small moments.

En silitä ikinä. Varmaan siksi, että A hoitaa sen, ei edes anna mun koskea silitysraudalla vaatteisiinsa, ts. kerran yritin ja hän silitti ne uudestaan, koska lopputulos ei miellyttänyt… Nyt ompeluksissa olen tarvinnut silitysrautaa ja siinä ohella silittänyt pari muutakin juttua. Tavoitteena on, että joku päivä meillä silitetään lakanatkin!

I never do ironing. Probably because A does all of it. Actually he doesn’t even let me touch his clothes with the iron. Once I ironed his shirt but he reironed it as he wasn’t happy with the result…. Now I have needed to iron some of the things I have sewn so I have ironed some other things too. I hope that one day I will manage to iron all our sheets too, that’s my goal!

Meidän perheen puutarhuri on A. En ole ikinä ollut innostunut istutuksesta, käsien upottamisesta matoiseen multaan, liasta kynsien alla ym. Tykkään kyllä katsella hyvin hoidettuja pihoja. Nyt puutarhuroin sen verran, että ostin lähikaupasta kukkia ja pistin ne laatikkoon ja keittiön ikkunalle. Näyttävät tosi kauniilta!

The gardener in our family is A. I have never been interested in seeds, putting my hands in compost full of worms, having dirt under my nails etc. I do like to look at well kept gardens though. Now I made a small garden effort and bought a couple of flowers from the local shop, planted them in a pot and put the pot on our kitchen window. They look beautiful!

T kasvaa ja kehittyy. Sanat ovat ihan kielen päällä, mutta eivät vielä löydä tietä ulos. Syömisessä minun pitäisi varmaan antaa useammin mahdollisuus harjoitella itse, mutta se sotku… Nyt annoin hänen itse syödä pienestä rahkapurkista. Suloisesti ja aika taitavasti onnistui, välillä oikealla kädellä, välillä vasemmalla.

T is growing and developing. The words are so close but still can’t find the way out. When he is eating I should more often give him a chance to practice, but the mess… Now I did let him eat a pot of yoghurt on his own. He managed quite well, first by using his right hand, then left.

Täydellinen vaimo korjaa vaatteita. Saan aina välillä A:lta näitä hommia ja joskus ne lojuvat tekemättöminä kuukausia. Ne vievät yleensä vain pari minuuttia, mutta ryhtyminen on usein jotenkin vaivalloista. Nyt ryhdyin heti tuumasta toimeen. Kasaantuvat hommat kun alkavat ahdistaa.

The perfect wife mends clothes. Every now and then A gives me these chores and sometimes it takes months before I get them done. Normally they would only take a couple of minutes but getting started seems to be my problem. This time I started right away as chores undone begin to distress me.

Kaikesta tästä energiamäärästä saan kai kiittää leppoisaa keskiraskautta! Mahassa pikkupoju muljuu ja möyrii, välillä ihan tärähtelee. Into ja ideat pursuavat mun päästä ja välillä ihan ahdistaa kun ei ehdi kaikkea toteuttaa! Nyt on menossa rv 24. Päiväunet ovat suureksi osaksi historiaa, mutta enenevät selkä- ja nivuskivut tekevät taas tuloaan.

For all this amount of energy I should probably thank the peaceful and comfortable second trimester of pregnancy. The little boy in my tummy is kicking and moving a lot. I am now on week 24. The daily nap time is pretty much history, but my back and ligaments are starting to give trouble again.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s